Digitaalinen oppimisympäristö ja eri termit

Miksi digitaalinen oppimisympäristö ja e-learning on tätä päivää? Näillä 10:llä vinkillä olet askeleen lähempänä onnistunutta oppimisalustan valintaa

Digitaalinen oppimisympäristö, mitä se oikein tarkoittaa? Kuten voit sanasta jo itsestään päätellä, sillä tarkoitetaan oppimista digitaalisissa ympäristöissä. 

Sana oppimisympäristö viittaa taas laajemmassa merkityksessä mihin tahansa ympäristöön missä oppimista tapahtuu. Tapahtuu se sitten netissä, koulussa, työpaikalla, sisällä, ulkona tai vaikkapa tietyssä kulttuurissa jne. Saat varmasti kiinni?

Tässä artikkelissa rajaan kuitenkin oppimisympäristö-sanan koskemaan verkkopohjaista oppimista ja digitaalisia oppimisympäristöjä. Yleisesti näistä käytetään myös termejä oppimisalusta, sähköinen oppimisympäristö, virtuaalinen oppimisympäristö, verkko-oppimisalusta, e-learning -alusta, verkkokurssialusta, verkko-oppimisympäristö jne.

Tässä artikkelissa saatan käyttää myös näitä eri termejä, mutta puhun kuitenkin jatkuvasti verkon yli tapahtuvan kouluttamisen tai opettamisen kontekstissa. Ja koska tämä artikkeli on suunnattu kaikille organisaatioille, mukaan lukien oppilaitokset ja yritykset, käytän kouluttaja- ja oppija termejä.

Artikkelin sisältö:

Mitä tarkoittaa LMS?


Saatat jo olla hyvinkin tietoinen
mitä laajalti viljelty termi LMS tarkoittaa tai jos et ole, niin kertaan sen tässä mahdollisimman lyhyesti.

Oppimisalustoista käytetään yleisesti termiä LMS. Terminä LMS (learning management system) tarkoittaa yksinkertaisuudessaan digitaalista oppimisalustaa tai digitaalista oppimisympäristöä, jolla tuotetaan ja toimitetaan opetussisältöä ja kursseja. Lopulta opintosisältöjen vaikuttavuutta arvioidaan analytiikan ja raportoinnin kautta.

Termiä LMS käytetään yleisesti hyvinkin laajaan skaalaan erilaisia työkaluja, joiden ominaisuudet vaihtelevat merkittävästi toisistaan ja jotka ovat tarkoitettu erilaisille käyttäjäryhmille. Siksi on tärkeää ymmärtää muutamia valintakriteereitä, ettei oppimisalustan hankinnasta tule pahimman luokan painajaista.

Olet saattanut myös törmätä termeihin LXP (Learning eXperience Platform) tai LXS (Learning eXperience System) ja miettiä mikä ero niillä on LMS:ään? Usein alustat sijoitetaan LXP-kategoriaan, mikäli niiden pedagoginen suunnittelu pohjautuu yhteisölliseen oppimiseen ja oppijakeskeisyyteen esim. siten, että oppijalla on vapaus itse päättää oma koulutuspolkunsa sisältö.

Emme kuitenkaan tiedä yhtään LMS:ää tai LXP:tä joka olisi 100% oman kategoriansa ilmentymä, vaan alustojen piirteet limittyvät. Kategorian valinta taidetaan päättää pitkälti toimittajien markkinointiosaston toimesta.

Mennään valintakriteereihin hieman myöhemmin tarkemmin, mutta ennen sitä, katsotaan hieman verkko-oppimisen taustaa…

Verkko-oppiminen – Miksi se on tätä päivää?


Oppiminen ja kouluttautuminen on perinteisesti tapahtunut koulun penkillä perinteisin menetelmin, kynän ja kumin kanssa pulpetin ääressä. Liike-elämän puolella on istuttu kampaviineri kourassa hotellin kokoustilassa ja kuunneltu kouluttajaa. Näillä on päästy pitkälle ja ne toimii edelleen hyvin jossain tilanteissa. Onhan Suomea pidetty aiemmin koulutuksen mallimaana. 

Maailma on kuitenkin muuttunut ja se muuttuu koko ajan nopeammin. Digitaalisuus on tullut pysyäkseen ja se muovaa kaikkia yhteiskunnan ja liike-elämän prosesseja mukaan lukien osaamisen kehittämistä.  

Esimerkiksi myyntitiimin jäsenten ei tarvitse enää maanantaisin kokoontua toimiston neukkariin perinteiseen viikkopalaveriin. Palaverit hoidetaan kätevästi videoyhteyden yli puhelimella tai läppärillä, joko kotoa tai vaikkapa tien päältä. Sama kaava toistuu asiakaspalaverien suhteen.

Pelkästään perinteisten siirtymien jäädessä väliin säästyy helposti tunti jos toinenkin. Tämä kun kertaantuu viitenä päivänä viikosta ja jokaisena työviikkona vuoden aikana, saat varmasti kiinni kuinka paljon digitaaliset laitteet ja teknologiat tehostavat asioita. Toki olettaen, että ne toimivat suunnitellusti. 

Ja koska kaikki kehitys on nopeutunut ja nopeutuu myös tulevaisuudessa, myös uusien asioiden oppimisen tulee tapahtua entistä ripeämmässä tahdissa. Tästä päästään kiinni verkkokouluttamiseen ja oppimisalustoihin, sillä perinteinen tapa opetella uusia taitoja tuppaa auttamatta jäämään kehityksen nopeuden myötä jalkoihin. 

Perinteiset oppimisalustat ovat usein toimimaton kompromissi


Erilaisia sähköisiä koulutusalustoja ja verkko-oppimisympäristöjä on ollut käytössä jo 90-luvun puolivälistä lähtien. Ne eivät siis ole mikään uusi keksintö.

Perinteiset digitaaliset oppimisympäristöt ovat saaneet alkunsa usein akateemisesta yliopistomaailmasta, joista käyttö on levinnyt peruskouluun, ammatilliseen ja lukiokoulutukseen, täydennyskoulutukseen ja jopa yritysten henkilöstöhallinnon käyttöön. Samaiseen alustaan on laitettu tarjolle kaikkea kaikille. 

Se on johtanut väkisin kompromisseihin käytettävyyden osalta ja eri pedagogisten mallien sovittaminen yhdelle alustalle toimivaksi, on ollut käytännössä mahdotonta.

Lähestymistapa, jossa käyttöliittymästä on tehty lentokoneen ohjaamoa muistuttava komentokeskus, on tehnyt perinteisistä oppimisalustoista todella kankeita ja vaikeita käyttää, jolloin tyytymättömyys käyttäjässä on miltei taattu.

Tarkastellaanpa seuraavaksi varsinaisia verkkokursseja. Verkkokurssi käsitteenä on opintokokonaisuus, jonka voi suorittaa kokonaan verkon välityksellä. Perinteisesti verkkokurssit ovat staattisia, joiden sisältö ilmenee kaikille oppijoille samanlaisina.

Tämä ei kuitenkaan palvele oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Eiväthän oppijatkaan ole samanlaisia. Kaikilla on omanlainen tausta, kokemus ja osaaminen. Se vaikuttaa aina uuden oppimiseen siten, että osa saattaa sisäistää asiat kerralla, kun taas osa saattaa tarvita toistoa. 

Osa sisäistää paremmin uusia asioita lukemalla, toinen taas kuulemalla. Lähtökohtaisesti kuitenkin tehokkain tapa uusien asioiden oppimiseen tapahtuu kokemalla ja tekemällä. Digitaalisen oppimisympäristön tulee pystyä mukautumaan oppijan kykyihin ja mielellään automaattisesti.

Millainen on hyvä digitaalinen oppimisympäristö – 10 valintakriteeriä


Olet sitten hankkimassa digitaalista oppimisympäristöä yritys- tai oppilaitoskäyttöön, kannattaa sinun ottaa huomioon useita valintakriteereitä. Olen kerännyt sinulle tämän otsikon alle 10 hyödyllistä valintakriteeriä, joilla pääset valintaprosessissa jo hyvin pitkälle.

Oppimisalustat ja digitaaliset oppimisympäristöt ovat menneet viime vuosina hurjasti eteenpäin, etenkin pandemian kirittäessä niiden käyttöasteen kasvua. Siksi on hyvä olla tietoinen keskeisistä ominaisuuksista, joita tulee ottaa huomioon alustan valinnassa. Listaan ne tähän alle, mutta ennen sitä tiivistetysti…

Hyvä digitaalinen oppimisympäristö:

    • Tekee oppimisesta koukuttavaa ja mielenkiintoista
    • Mahdollistaa koko oppimisprosessin automatisoinnin
    • Mahdollistaa osaamisen mittaamisen helposti ja vaivattomasti
    • Säästää resursseja toistuvista työvaiheista
    • Mahdollistaa oppimisprosessin jatkuvan kehittämisen
    • Yhdistää työn ja teorian, ilman että ne ovat irrallisia osia toisistaan

1. Millainen organisaatio digitaalista oppimisympäristöä käyttää?


Hyvän digitaalisen oppimisympäristön tunnusmerkki on, että se on suunniteltu mahdollisimman hyvin tukemaan asiakasorganisaation koulutusprosessia.

Esimerkiksi oppimisalustan tulee olla muotoiltu huomioiden koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman piirteet tai yritysmaailmassa asiakkaan liiketoiminta, oppijoiden ikärakenne ja taustat, sisällöntuotannon piirteet, järjestelmäintegraatiot jne. 

Periaate kaikkea kaikille tuottaa harvoin parhaan lopputuloksen. Kun valitset edustamallesi organisaatiolle suunnatun oppimisalustan, todennäköisesti vältyt kalliilta räätälöinneiltä ja alusta kehittyy juuri sinun organisaation tarpeiden mukaisesti.

2. Mobiilikäytettävyys


Valtaosa oppimisesta tapahtuu työtä tai toimintoa tehdessä. Haasteena on, että valtaosa alustoista on suunniteltu verkkokurssien suorittamiseen, eikä itse työn tekoa ja siellä oppimista ole yhdistetty tai huomioitu alustassa millään lailla. Tämä voi olla yleinen käytäntö etenkin akateemisessa maailmassa, mutta käytännön työn oppimiseen tämä harvemmin on toimiva menetelmä.

Hyvän digitaalisen oppimisympäristön peruspilareita ovat:

  • Se pohjautuu nykyaikaiseen web-teknologiaan
  • Se toimii pilvipohjaisena kaikilla päätelaitteilla
  • Mahdollistaa oppijoiden aika- ja paikkariippumattoman kouluttamisen – myös suoraan työympäristössä

Ja vaikka puhun DIGITAALISESTA oppimisympäristöstä, sellaista voidaan käyttää myös todentamaan fyysisessä oppimisympäristössä opeteltavia asioita. Esimerkiksi oppija voi kirjata oppimisalustalle rakennustyömaalla tekemiään tehtäviä valokuvin tai videoklipein ja raportoida työajan erityyppisissä tehtävissä.

Tällä videolla maalariopiskelija Helena näyttää kuinka hän käytttää Workseedin oppimisalustaa oppimispäiväkirjana.

Yritysmaailmassa vastaavaa voidaan soveltaa  perehdyttämisessä. Esimerkiksi ravintola-alalla perehdytettävälle voi antaa tehtäväksi täyttää ravintolan sulkemisen digitaalista tarkistuslistaa työsuhteen alussa, kunnes hänen osaamisensa on varmennettu.

Perinteisesti tämä on usein tehty kynällä ja paperilla. Toki toimiva tapa sekin, mutta verkkopohjaisella oppimisalustalla prosessia voi rikastaa tarvittaessa vaikka visuaalisilla työohjeilla ja samalla koko prosessi kulkee taskussa ja perehdytettävä voi myös kerrata ja syventää oppimaansa kätevästi.

Lisäetuna kouluttaja voi todeta työntekijän saavuttamat tavoitteet etänä omalta kotitoimistolta tai yrityksen pääkonttorilta ilman tarvetta matkustaa paikan päälle.

3. Helppokäyttöisyys


Oppimisalustaa tulee olla helppoa ja intuitiivista käyttää. Sen tulee toimia päätelaiteriippumattomasti. Lähtökohtaisesti
käyttöliittymän tulee tarjota käyttäjälle tarpeelliset asiat oikeaan aikaan

Usein oppijat eivät vieraile alustalla päivittäin, eikä edes viikoittain, joten alusta ei saa tuntua vieraalta aina käyttäjän kirjautuessa. Hyvänä lähtökohtana on, että mitä vähemmän käyttäjä tarvitsee aikaa esim. käyttöliittymän opetteluun, sitä parempaan käyttökokemukseen päästään. 

Kiinnitä siis huomiota käyttöliittymän selkeyteen eri käyttäjärooleilla. Lähes aina yksinkertaisempi on parempi, eli kaiken epäolennainen tulisi loistaa poissaolollaan käyttöliittymässä. Tässä kohtaa yksinkertainen on kaunista ja turha graafinen kikkailu vie helposti huomion pois itse sisällöstä.

4. Visualisointi parantaa opintokokonaisuuden hahmottamista ja pelillistää oppimista


Yksittäisten oppimateriaalien visuaalisuus on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on visualisoida koko opintokokonaisuutta ja siinä etenemistä. Koulutettava sisäistää oppimansa paremmin, kun hän näkee visuaalisesti miten kulloinkin opittavana oleva asia sijoittuu isossa kuvassa. 

Esimerkiksi oppijalle voidaan visualisoida kuinka paljon hän saavuttaa verkkokurssilla osaamista tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin tai yrityksen avainosaamisiin peilaten. Myös kouluttajan visuaalisesta näkymästä on helppo hahmottaa koulutettavan tai kokonaisen koulutusryhmän edistyminen ja antaa apua tarpeen ilmetessä.

Kehittymisen visualisointia voi hyödyntää osaamisen sertifioinnissa. Voit määrittää tietyn osaamispääoman saamiseksi vaikkapa tietyt kurssit ja tehtävät. Lopuksi kun kaikki on suoritettu,voit myöntää koulutettavalle sertifikaatin. Voit myös käyttää sertifikaatteja vaikkapa markkinoinnissa todentamaan henkilöstösi osaamista esimerkiksi loppuasiakkaille.

5. Automaatiolla puhdasta säästöä kouluttajalle


Kuluuko kouluttajan aika oppimisalustalla oppijoiden verkkokurssien seurantaan ja suoritusjärjestyksen hallinnointiin? 

Moderni oppimisalusta tarjoaa kouluttajalle ylimääräiset kädet koulutusprosessin pyörittämiseen. Lähtökohtaisesti alusta toimii taustalla ja tekee rutiinityöt kouluttajan puolesta. Automaattitarkisteisten testien ja kokeiden lisäksi se

  • Muistuttaa oppijoita suoritettavista kursseista ja pätevyyksien uusimisesta hyvissä ajoin ENNEN määräaikaa.
  • Mahdollistaa koulutussisältöjen polutuksen siten, että alusta huolehtii oppijoiden etenemisestä oikeassa järjestyksessä.
  • Automatisoi palautteenantoa
  • Koostaa kouluttajalle keskeiset seurantatiedot.

Oppimisalusta ja automatisoitu oppimispolku
Modernilla alustalla sisällöntuottaja voi määrittää riippuvuuksia verkkokurssien välille. Havaintokuva Workseed LMS alustalta.

 

6. Sisällöntuotanto ja monikielisyys


Sisällöntuotanto on digitaalisiin oppimisympäristöihin liittyvistä asioista ehkä se eniten aikaa ja rahaa vievin prosessi.
 

Siksi on tärkeää ottaa huomioida seuraavia asioita ennen oppimisalustan valintaa:

  • Onnistuuko sisällöntuotanto itse helposti?
  • Minkälaisia interaktiivisia tehtävätyyppejä alustalla on tarjolla?
  • Tarjoaako alusta valmiita, pedagogisesti toimivia aidosti oppimista tukevia esimerkkisisältöjä?
  • Onko tarjolla valmiiksi rakennettuja sisältöjä?
  • Tarjoaako alusta kattavat tukisivustot sisällöntuottajille?
  • Tarjoaako toimittaja sisällöntuotantopalveluja?
  • Tarjoaako toimittaja valmennusta asiakkaan sisällöntuottajille?

Sisällöntuotannon tulee olla helppoa ja intuitiivista. Alustan tulee tukea useita eri tyyppisiä tehtäväsisältöjä, jolloin itse oppimisesta on mahdollista tehdä mielenkiintoista, koukuttavaa ja interaktiivista

Huomioi kuitenkin runsaudenpula tehtävätyyppien osalta. Niiden määrän ei tulisi olla ensisijainen valintaperuste koskaan, vaan parempi on kiinnittää huomioita muutamien keskeisten tehtävätyypin hyvään käytettävyyteen.

Varmista myös, että digitaalisen oppimisympäristön tarjoaja voi tarjota riittävän opastuksen sisällöntuotantoon ja että oppimisalustalla on kattavat, myös pedagogiikan huomioivat tukisivustot sisällöntuottajalle. Pahin tilanne on se, että et pysty luomaan alustalle uutta sisältöä ilman ulkopuolista apua ja olet “koukutettu” ulkopuoliseen sisällöntuotantoon.

Huomioithan lisäksi, että monikielisyys on tätä päivää. Se näkyy niin yritysmaailmassa kuin oppilaitoksissa. Yksi suurimmista haasteista on ollut se, kuinka sisältökokonaisuudet toteutetaan monikielisenä oppimisalustalla. 

Perinteisesti verkkokurssi on toteutettu omanaan kurssina kullekin kielelle. Samainen kurssi on siis alustalla useaan kertaan. Haittapuolena on mallin heikko skaalautuvuus, koska uusien kieliversioiden määrän kasvaessa kurssien määrä moninkertaistuu. Tämä vaikeuttaa hallinnointia ja edellyttää myös monesti kouluttajan tietämystä millä kielellä koulutettava suorittaa kurssin. 

Kehittyneet digitaaliset oppimisalustat tukevat kielikäännöksiä natiivisti, mikä tarkoittaa, että verkkokurssi tai muu tehtävänanto sisältää tarpeelliset kielikäännökset. Koulutettava suorittaessa verkkokurssin, näytetään kurssin sisältö henkilön kieliasetuksen mukaisesti. Tämä tuo edun myös kouluttajalle, koska hänen ei tarvitse huolehtia millä kielellä kukin koulutettava kurssin suorittaa.

7. Sisältöjen siirrettävyys


Verkkokurssien ja muiden oppimistehtävien siirrettävyys ja käyttömahdollisuus eri järjestelmien välillä on ollut standardoinnin kohteena jo 90-luvun alkupuolelta. 

Aiheesta löytyy useita standardeja kuten SCORM, joka mahdollistaa saman interaktiivisen verkkokurssin upottamisen eri alustoille. Toinen suosittu työkalu verkkotehtävien toteutukseen on H5P, joka mahdollistaa myös kurssisisältöjen siirron eri järjestelmien välillä.

Moderni digitaalinen oppimisympäristö tarjoaa tuen sisältöjen siirrettävyyteen, mutta kuten kaikessa muussakin, toimittajat mielellään kilpailevat lyhenteillä. Asiakkaan kannattaa selvittää omalle organisaatiolle tarpeelliset standardit. Lyhenteiden maksimimäärä ei ole tae alustan paremmuudesta.

8. Analytiikka ja raportointi mahdollistavat tiedolla johtamisen


Kuten sanonta kuuluu:
Voit johtaa vain sitä, minkä voit mitata. Hyvän oppimisalustan ominaisuuksiin kuuluu se, että pystyt saamaan ajantasaista tietoa esim.

  • Minkälainen kokonaisosaaminen organisaatiossa vallitsee
  • Miten koulutettavat ovat edistyneet koulutuksissa
  • Mitä osaamisia henkilöt ovat saavuttaneet,
  • Mitä osaamisvajeita tietyllä henkilöstöryhmällä (esimerkiksi alihankkijat) on
  • Mitkä koulutussisällöt toimitat parhaiten ja mitä pitää kehittää.

Tämän tiedon pohjalta sinulla on mahdollisuus tunnistaa esimerkiksi tukea tarvitsevat oppijat ja kehittää yleisesti organisaation koulutusprosessia jatkuvana prosessina Lean-periaatteen mukaisesti.

Monien oppimisalustojen raportointiominaisuudet ovat hyvin monipuoliset ja tämänkin osalta valintaa tekevän tulisi arvioida objektiivisesti, mikä tieto on oleellista oman organisaation osaamisen kehittämiselle. Tästä seuraa takaisinkytkentä ensimmäisessä kappaleessa käsiteltyyn alustan kohderyhmään. Todennäköisesti edustamallesi kohderyhmälle suunniteltu oppimisalusta tarjoaa myös parhaat raportointiominaisuudet.

9. Integraatiot ovat tarpeellisia sujuvalle tiedonhallinnalle

Olet varmasti samaa mieltä, että ”saman tiedon” naputtaminen useaan ohjelmaan on hölmöläisen hommaa. Varsin puuduttavaa on myös se, että käyttäjän pitää hyppiä ohjelmasta toiseen tarkistaakseen, onko jokin asia tehty ja sitten merkata se manuaalisesti toiseen ohjelmaan.

Valitettavan usein edelliset ovat arkipäivää monien organisaatioiden tietojärjestelmissä. Syitä tilanteeseen on monia, mutta monesti etenkin elinkaarensa loppupuolella olevien ohjelmistojen arkkitehtuuri tuo omat tekniset rajoitukset ohjelmistojen välisten rajapintojen hyödyntämiseen. 

Varsin yleistä on myös, että toimittajat saattavat hinnoitella integraatiot niin kalliiksi, että niiden toteuttaminen ei ole houkuttelevaa tietohallinnolle. Silloin ne jää myös usein tekemättä kokonaan ja hölmöläisen hommat saavat jatkua.

Integraatioiden huomioiminen on keskeinen asia myös digitaalista oppimisympäristöä valittaessa. Välttämättömät integraatiot liittyvät käyttäjätilien hallintaan, johon usein viitataan hakemistopalvelu- tai Active Directory -termeillä. Sen lisäksi kannattaa huomioida, että alusta tarjoaa automatisoidut tiedonsiirrot esim. HR-järjestelmään ja oppilaitosmaailmassa opiskelijahallintojärjestelmään.

Mikäli oppilaitoksella tai yrityksellä on alakohtaisia digitaalisia koulutusratkaisuja käytössä, kuten esimerkiksi kuljettajasimulaattoreita ja VR (Virtual Reality) -ympäristöjä, oppimisalustaa valitessa kannattaa myös huomioida oppimisalustojen yhteiskäyttö.

Digitaalisten oppimisympäristöjen välillekin on standardoitu rajapintoja, kuten LTI (englanninkielinen linkki), joka mahdollistaa esimerkiksi sisältöjen upottamisen ohjelmistojen välillä.

Toimivat integraatiot parantavat merkittävästi käyttäjäkokemusta, keventävät hallinnollista työtaakkaa ja vähentävät inhimillisten virheiden määrää esim. kurssisuoritusten kirjaamisten osalta.

Ponssen koulutusratkaisu metsäalan koulutuksessa toimii loistavana esimerkkinä integraatioiden onnistumisesta ja saavutetuista hyödyistä.

10. Kaupallinen palvelu vai avoimen lähdekoodin ratkaisu?


Kuten monet muutkin ohjelmistot, myös digitaalisia oppimisympäristöjä on saatavissa avoimena lähdekoodina. Vaihtoehtoa pidetään usein houkuttelevana, koska sen ajatellaan olevan “ilmainen” tapa hankkia alusta. 

Valitettavasti avoimen lähdekoodin ratkaisut eivät ole ilmaisia. Palvelun ylläpito (“hostaus”) vaatii vähintään osa-aikaisen henkilöresurssin mm. ohjelmiston ja tarvittavien lisäosien (“plugarien”) asennukseen, konfigurointiin ja ylläpitoon, palvelimen käyttöönottoon, tietoturvapäivitysten seurantaan ja asennukseen. 

Sama henkilö monesti toimii myös asiakastukena loppukäyttäjille. Varsinaisen alustapalvelun hostauksen lisäksi, henkilön tulee kyetä tarjoamaan tukea varsinaisille verkkokurssien ja muiden sisältöjen toteuttajille. Avoimen lähdekoodin järjestelmien ollessa suunnitteltu periaatteella ”kaikkea kaikille”, myös käyttäjien tarvitseman tuen määrä toimintoviidakossa kasvaa huomattavasti. Kokonaiskustannukset nousevat helposti korkeaksi ja ainakin pienten organisaatioiden tulee punnita huolellisesti onko avoimen lähdekoodin ratkaisu paras ratkaisu – ainakaan itse hostattuna. Pahimmillaan olemme nähneet SaaS-palveluna tilatulle avoimen lähdekoodin alustalle organisaatiossa 6 hengen oman käyttäjien tukitiimin ja silti kouluttajilla oli merkittäviä vaikeuksia alustan toimintojen hyödyntämisessä.

Markkinoilta löytyy suuri määrä kaupallisia SaaS (Software-as-a-Service) oppimisalustoja, joiden vertailuun asiakkaan kannattaa panostaa. Kaupalliset tuotteet pohjautuvat usein joko kuukausi- tai vuosimaksuun, joka tyypillisesti määräytyy käyttäjämäärän mukaisesti. 

Toimittaja vastaa SaaS-ohjelmiston hostauksesta, joten se toimitetaan asiakkaalle avaimet käteen periaatteella. Tilaus sisältää usein ohjelmiston perusparannukset, asiakastuen ja tukisivustot loppukäyttäjille. Asiakkaan ei siis tarvitse keskittyä muuhun kuin alustan tehokkaaseen käyttöön. 

Vastuullinen toimittaja huolehtii lisäksi, että palvelu täyttää tietosuojalain ja saavutettavuusdirektiivin vaatimukset. Kaupallinen ratkaisu on usein turvallinen ja vaivaton ratkaisu hankkia oppimisalusta.

 

Yhteenveto

 

Modernit oppimisalustat taipuvat siis moneen käyttöön ja niiden kehitys on mennyt huimasti eteenpäin. Oikein valittu oppimisalusta on tämän päivän vastaus tuottavuuden kasvattamiseen niin yrityksissä kuin oppilaitoksissa.

Tärkein asia mitä oppimisalustan valinnassa on ymmärtää, että alustojen välillä on eroa ja sillä on suurin vaikutus kenelle alusta tulee käyttöön. Käytettävyys loppukäyttäjille määrittää hyvin pitkälle sen, tuleeko oppimisalustasta teidän uusi menestystarina vai murheenkryyni.

 

Tarvitsetko apua digitaaliseen oppimisympäristöön liittyvissä kysymyksissä?


Toivottavasti olet saanut tästä artikkelista jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä digitaalisilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan ja mitä hyötyjä niiltä voi odottaa oppilaitos- ja yritysmaailmassa.

Jos tarvitset apua digitaalisiin oppimisympäristöihin liittyvissä kysymyksissä, varaa tästä ilmainen konsultointi, ja kartoitetaan yhdessä minkälainen alusta sopii teidän organisaation tarpeisiin.